Oookei. Nyt olis varmaa jo korkea aika kirjoittaa vähän Salesian centeristä enemmän. Salesian Centerin on perustanu eräs Don Bosco, hän on saanut idean perustamiseen kun hän näki omassa elämässään kodittoman lapsosen, ja hän kauhistui kun lapsella ei ollut kotia eikä tekemistä. Joten hän perusti lapsille paikan minne he voivat tulla omana itsenään, saada lapsille katto päänpäälle, ja paljon aktiviteettejä.
Salesian centerissä on kolme rakennusta, kirkko, sitte Salesianin asuntola ja sit on aktiviteetti keskus, missä on mahdollisuus pelata lautapelejä, pöytätennistä, pöytäfutista, biljardia, heittää tikkaa, tehdä keramiikka-astioita, soittaa musiikkia jne. Mutta mielestäni hienoin juttu tässä on ulkopelimahdollisuus, mitä suomalaisissa nuoppareissa on harvassa mahdollisuus. Täällä voi mennä lapsien ja nuorten kanssa pihalle pelamaan jalkapalloa, koripalloa tai hockeyballia (jääkiekon ja sählyn yhdistelmä). Sen lisäksi jos on leikkejä niitä voi toteuttaa kaikilla kentillä, sen lisäksi pihamaastosta löytyy iso nurmikkoalue missä olemme pelanneet baseballia tai jotain muita leikkejä esim. Polttopallo, kirkonrottaa jne.
Salesianis on joka päivä omat "leaderit" jotka määräävät päivän kulusta. Joillain leadereillä on tarkat suunnitelmat mitä tehdään tietyissä tilanteissa, ja toiset sanovat että tehkää mitä itse huvittaa. Jokapäivä salesianii tulee vapaaehtoisia, jokainen yleensä opiskelee jotain, ja tulee hyvää hyvyyttään viettämään lapsien ja nuorten kanssa sinne aikaa. Ja he ovat erittäin sitoutuneita siihen hommaan, he tulevat sinne vain lapsien iloksi, ei hyötyäkseen siitä jotain. Nostan hattua heille jokaiselle!
No entäs näin suomalaisen miehen näkökulma siihen, että kohtaamisessa ei ole sama kieli? Pienten lasten kanssa menee täysin sanojen varassa, yleensä leikitään jotain tai pelaamme lautapelejä. Siinä vaan meinaa tulla surku huuleen, kun joku lapsi kertoo aivan innoissaan jostain ja itse olet vain että ano ano ano (kyllä). Välillä joku vapaaehtoinen tulee tulkkaamaan mutta osa heistäkin puhuu hyvin vähän englantia. Vanhemmat nuoret osaavat jo vähän englantia, heidän kanssa voidaan jopa puida ongelmia jos heillä on. Ehkä syynä saattaa olla se että en puhu tsekkiä, ja ulkopuoliselle on helpompi puhua asioista.
Entäs normaali päivä salesianis? Juoksen pallon perässä ja nauretaa lapsien kanssa kun yritän puhua tsekkiä. Sitten kun olen nuorisobaarissa, on hämmästyttävää nähdä että lapset ja nuoret yrittävät tilata ensin englanniksi. Ja enemmän heille tulee hymy huulille jos ymmärrän mitä he haluavat kun he puhuvat tsekkiä. Huumori toimii myös täälläkin, ja siihen ei välttämättä tarvita yhteistä kieltä! Tätä kirjoittaessa on aikaa enää 5 viikkoa, haluaisin vain ainakin 5 lisää. Tää on todellakin once in a lifetime kokemus. Lähtekää maailmalle. Olen puhunut
Jyri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti